Onko kiipeily vaarallista?
Kiipeilijät väistelevät jatkuvasti kuolemaa. Kiipelijät ovat hurjapäitä. Näinkö on?
Kiipeilyvälineiden ja sporttikiipeilyn kehittyminen sekä sisäkiipeilymahdollisuuksien paraneminen ovat tehneet kiipeilystä nykypäivänä turvallisen lajin harrastaa. Saksassa toteutetussa viisivuotisessa tutkimuksessa, jossa analysoitiin yli puolta miljoona sisäkiipeilyvisiittä, todettiin tapaturmariskin sisäkiipeilyssä olevan 0,02 per 1000 harrastetuntia. Toisessa tutkimuksessa sporttikiipeilyssä (pultatut kalliokiipeilyreitit) tapaturmariskin todettiin olevan 0,2 per 1000 harrastetuntia ja sattuneista vammoista kolme neljäsosaa oli lieviä. Molemmat luvut ovat pienempiä kuin esimerkiksi kävelyssä, uinnissa tai golfissa. Pitäisköhän sitä ihan tosissaan huolestua äitini hurjapäisistä harrastuksista, kun se kylänraitilla hurjastelee lenkkeillen?
Useissa kiipeilyn alalajeissa kiipeilijä itse pystyy pitkälti määrittelemään riskitason, jolla toimii. Omaa kiipeilyparia tai -seuruetta ei ehdoin tahdoin aseteta alttiiksi: vastuu toisista saa kiipeilijät toimimaan harkitusti ja vastuullisesti. Perinteisessä vuori- ja alppikiipeilyssä sekä jääkiipeilyssä on sen sijaan enemmän itsestä riippumattomia riskejä, kuten esimerkiksi kivivyöryn mahdollisuus, joka tekee kiipeilyn näistä suuntauksista jonkin verran riskialttiimpia. Ruotsalaisessa kyselytutkimuksessa tapaturmariskiksi saatiin kalliokiipeilyssä ja kiipeilyn alalajeissa yleisesti 4,2 1000 harrastustuntia kohden ja tutkituista vammautumisista 93% oli kehon ylikuormituksesta johtuvia tulehdustilojen aiheuttamia kudoksiin kohdistuneita vaurioita, muun muassa sormissa ja ranteissa. Ylipaino ja boulderointi nostivat tapaturmariskiä.
Listataanpa hieman eri harraste- ja kilpailulajien tapaturmariskejä 1000 harjoitustuntia kohden:
Sisäkiipeily 0,02 *
Sporttikiipeily 0,2 **
Kalliokiipeily ja kiipeilyn alalajit 4,2 ***
Salibandy, sähly 9,3-12,9
Koripallo 6,3-12,9
Jalkapallo 6,3-9,7
Jääkiekko 5,8-9,8
Tennis 2,9-7,7
Ratsastus 2,6-5,1
Juoksu 2,9-4,4
Aerobic, jumppa 2,5-3,9
Kuntosaliharjoittelu 2,5-3,8
Sauvakävely 1,1-2,7
Kävely 1,0-1,3
Uinti 0,65-1,4
Golf 0,07-1,12
Kiipeily on vaarallista. Elämä on vaarallista. Kiipeilyssä on aina riskejä ja kuolemanriski on todellinen. Tapaturmariskiin, suuntaan jos toiseen, vaikuttaa oleellisesti kiipeilijän oma tietoinen toiminta ja erilaiset opitut tiedot ja taidot. Oma terveys on tärkeämpää kuin riskinotto. Tilastojen valossa näyttää siltä, että kiipeily, etenkin sisä- ja sporttikiipeily, on yleisesti ottaen sieltä turvallisimmasta päästä.
Kiipeilyn alalajeista vapaasoolo on riskialttein, kuolemanriski on suuri ja jatkuvasti läsnä. Videolla vaapaasoolo yrkkä E9/E10 7a reitille...
Lähteet:
*Injuries rare for indoor climbers: study
**Neuhof A, Hennig FF, Schoffl I, Schoffl V. Injury risk evaluation in sport climbing. Int J Sports Med. 2011;32:794–800.
***Backe S, Ericson L, Janson S, Timpka T. Rock climbing injury rates and associated risk factors in a general climbing population. Scand J Med Sci Sports. 2009;19:850–6.
Tapaturmatilanne 2002
Kiipeilyvälineiden ja sporttikiipeilyn kehittyminen sekä sisäkiipeilymahdollisuuksien paraneminen ovat tehneet kiipeilystä nykypäivänä turvallisen lajin harrastaa. Saksassa toteutetussa viisivuotisessa tutkimuksessa, jossa analysoitiin yli puolta miljoona sisäkiipeilyvisiittä, todettiin tapaturmariskin sisäkiipeilyssä olevan 0,02 per 1000 harrastetuntia. Toisessa tutkimuksessa sporttikiipeilyssä (pultatut kalliokiipeilyreitit) tapaturmariskin todettiin olevan 0,2 per 1000 harrastetuntia ja sattuneista vammoista kolme neljäsosaa oli lieviä. Molemmat luvut ovat pienempiä kuin esimerkiksi kävelyssä, uinnissa tai golfissa. Pitäisköhän sitä ihan tosissaan huolestua äitini hurjapäisistä harrastuksista, kun se kylänraitilla hurjastelee lenkkeillen?
Useissa kiipeilyn alalajeissa kiipeilijä itse pystyy pitkälti määrittelemään riskitason, jolla toimii. Omaa kiipeilyparia tai -seuruetta ei ehdoin tahdoin aseteta alttiiksi: vastuu toisista saa kiipeilijät toimimaan harkitusti ja vastuullisesti. Perinteisessä vuori- ja alppikiipeilyssä sekä jääkiipeilyssä on sen sijaan enemmän itsestä riippumattomia riskejä, kuten esimerkiksi kivivyöryn mahdollisuus, joka tekee kiipeilyn näistä suuntauksista jonkin verran riskialttiimpia. Ruotsalaisessa kyselytutkimuksessa tapaturmariskiksi saatiin kalliokiipeilyssä ja kiipeilyn alalajeissa yleisesti 4,2 1000 harrastustuntia kohden ja tutkituista vammautumisista 93% oli kehon ylikuormituksesta johtuvia tulehdustilojen aiheuttamia kudoksiin kohdistuneita vaurioita, muun muassa sormissa ja ranteissa. Ylipaino ja boulderointi nostivat tapaturmariskiä.
Listataanpa hieman eri harraste- ja kilpailulajien tapaturmariskejä 1000 harjoitustuntia kohden:
Sisäkiipeily 0,02 *
Sporttikiipeily 0,2 **
Kalliokiipeily ja kiipeilyn alalajit 4,2 ***
Salibandy, sähly 9,3-12,9
Koripallo 6,3-12,9
Jalkapallo 6,3-9,7
Jääkiekko 5,8-9,8
Tennis 2,9-7,7
Ratsastus 2,6-5,1
Juoksu 2,9-4,4
Aerobic, jumppa 2,5-3,9
Kuntosaliharjoittelu 2,5-3,8
Sauvakävely 1,1-2,7
Kävely 1,0-1,3
Uinti 0,65-1,4
Golf 0,07-1,12
Kiipeily on vaarallista. Elämä on vaarallista. Kiipeilyssä on aina riskejä ja kuolemanriski on todellinen. Tapaturmariskiin, suuntaan jos toiseen, vaikuttaa oleellisesti kiipeilijän oma tietoinen toiminta ja erilaiset opitut tiedot ja taidot. Oma terveys on tärkeämpää kuin riskinotto. Tilastojen valossa näyttää siltä, että kiipeily, etenkin sisä- ja sporttikiipeily, on yleisesti ottaen sieltä turvallisimmasta päästä.
Kiipeilyn alalajeista vapaasoolo on riskialttein, kuolemanriski on suuri ja jatkuvasti läsnä. Videolla vaapaasoolo yrkkä E9/E10 7a reitille...
Lähteet:
*Injuries rare for indoor climbers: study
**Neuhof A, Hennig FF, Schoffl I, Schoffl V. Injury risk evaluation in sport climbing. Int J Sports Med. 2011;32:794–800.
***Backe S, Ericson L, Janson S, Timpka T. Rock climbing injury rates and associated risk factors in a general climbing population. Scand J Med Sci Sports. 2009;19:850–6.
Tapaturmatilanne 2002
Kommentit
Lähetä kommentti