No Spain no gain
Ei ole vaikea ymmärtää, miksi kovia kiipeilijöitä syntyy Espanjassa kuin sieniä sateella. Andalucialainen töykeys vaihtui Katalonian lämpimiin tunnelmiin ja vaakakuppi heilahti vauhdilla viha-rakkaus akselilla sille jälkimmäiselle. Fiilistä on aika vaikea kuvailla, mutta laadukkaan kiven määrä ei ainakaan saa hartioita laskemaan, joskin turpaan voi ottaa niin paljon kuin haluaa. Helppoakin kiivettävää löytyy, haasteelllista ja sitten sellaista, jota ei kiivetä edes päiväunissa.
Camarasasta tuli meille pieni basecamp, josta heitettiin päiväkeikkoja välillä sinne tänne, mutta aina palaten sille kotiseinälle. Camarasa on just sopiva tällaiselle aloittelevalle keskitason kiipeejälle. Vitosia ja kutosia löytyy läjäpäin ja kiipeily on kun sisähalilla: lähestyminen 0-15 minuuttia ja hyvää reittiä vieri vieressä valittavaksi.
Olin kahteen kertaan tyypannyt yliksellä toista 7a+:n reittiä, pohtien mahdollisuuksia ottaa se projektiksi. Greidhunttaus tosin unohtui nopeaan, kun sattumalta eksyimme Viagra 6b+:n juurelle. Ekalla päivällä otettiin tietenkin pataan. Heikki nousi puhtaasti kruksille asti, josta pannutti. Mä sen sijaan kakkostelin reitin ja siivosin kamat. Parin lepopäivän ja sairastelun jälkeen päätettiin ottaa Viagrasta mittaa. Tähän siis pieni beta-varoitus, puritaaneimmat onsaittaajat skipatkaa kappale. Reitti on käsittämättömän hieno kutosen reitiksi, 32 metriä naatiskelua. Alun kolmasosa on hienoa krimppailua ja reitin teknisin osa. Tässä voi hyödyntää myös halkeamatekniikkaa, mut halkeama on järjettömän terävää neulatyynyä. Pitkä (tai siis normaalipituinen) pääse krimppailemaan herkillä melko kaukana toisistaan olevilla listoilla, mut meikäläisen varrella tekniikka oli oleellista - kneebaria, manttelia ja leiskaamista. Tämän jälkeen on hyvä lepo ja muutama veto isoilla kahvoilla, sitten bulgen ylitys. Tässä kohtaa voikin ottaa pitkän levon - etenkin jos voimakestävyyttä uupuu, kuten mulla. Seisoskelin pitkän tovin bulgen päällä ihaillen Camarasan kanjonin upeita maisemia. Tästä alkaa negatiivinen hieno kahvaralli, seassa muuttamia poketteja ja hieman slouppaavampia otteita. Kruksisekvenssi on bulgen ylitys, kun takana on 2/3 reittiä. Slouppaavalta otteelta on pitkä veto underiin, toiselle kädelle jää sormipoketti tai sloupperi. Bulgen alta pitää löytää jalkkis, joka ainakin meikätason kiipijöille on avainasemassa. Tämän jälkeen reitti muuttuu släbimmäksi ja ankkurille voi nousta rauhallisesti hyvillä kahvoilla ja huolellisella jalkatyöllä.
Ennen liidin aloittamista tarkistin vielä kertaallleen yliksellä muuvit alkuun sekä kruksiin. Liidissä meikäläisen kruksisekvenssi ei ottanut tuulta alleen. Kaksi yrkkää meni molemmat siihen, että voimat eivät riittäneet. Kiipesin reitin kuitenkin ylös asti. Otin sitten pidemmän levon ja päätin kiivetä reitin vielä kolmannen kerran. Alku kulki hyvin, bulgen päällä otin todella pitkä levon. Kruksissa onnistuin vetäsemään vasurin underipokettiin ja oikean sormipokettiin. Sitten alkoi jalat tanssia polkkaa. Forkut oli liekeissä ja jalat tanssi lisää polkkaa. Luulin löytäneeni jalitsun bulgen alta, mut eihän se ollut siellä. Otin vähän pakkia, tarkistin jalat ja kädet: uudestaan ylöspäin. Nyt forkut huusi hoosiannaa ja meikäläinen kirosi jo ääneen. Se jalitsu ei vaan osunut, jokin vaan häiritsi keskittymistä - pelko onnistumisesta ja epäonnistumisesta, kova hapotus käsissä, mikä lie - en saanut muuvia kasaan. Huili köydessä ja repäisin itseni ankkurille. Harmistus oli infernaalinen, mut noin sata metriä reilua kutosen liidiä oli ainakin hyvää jumppaa.
Ai no miten Heikin liidit? Kun Heikistä on kyse, niin se meni, tietenkin. Ja poksautettiin illalla Olianassa euron cavapullo illallisen seuraksi!
Camarasasta tuli meille pieni basecamp, josta heitettiin päiväkeikkoja välillä sinne tänne, mutta aina palaten sille kotiseinälle. Camarasa on just sopiva tällaiselle aloittelevalle keskitason kiipeejälle. Vitosia ja kutosia löytyy läjäpäin ja kiipeily on kun sisähalilla: lähestyminen 0-15 minuuttia ja hyvää reittiä vieri vieressä valittavaksi.
Olin kahteen kertaan tyypannyt yliksellä toista 7a+:n reittiä, pohtien mahdollisuuksia ottaa se projektiksi. Greidhunttaus tosin unohtui nopeaan, kun sattumalta eksyimme Viagra 6b+:n juurelle. Ekalla päivällä otettiin tietenkin pataan. Heikki nousi puhtaasti kruksille asti, josta pannutti. Mä sen sijaan kakkostelin reitin ja siivosin kamat. Parin lepopäivän ja sairastelun jälkeen päätettiin ottaa Viagrasta mittaa. Tähän siis pieni beta-varoitus, puritaaneimmat onsaittaajat skipatkaa kappale. Reitti on käsittämättömän hieno kutosen reitiksi, 32 metriä naatiskelua. Alun kolmasosa on hienoa krimppailua ja reitin teknisin osa. Tässä voi hyödyntää myös halkeamatekniikkaa, mut halkeama on järjettömän terävää neulatyynyä. Pitkä (tai siis normaalipituinen) pääse krimppailemaan herkillä melko kaukana toisistaan olevilla listoilla, mut meikäläisen varrella tekniikka oli oleellista - kneebaria, manttelia ja leiskaamista. Tämän jälkeen on hyvä lepo ja muutama veto isoilla kahvoilla, sitten bulgen ylitys. Tässä kohtaa voikin ottaa pitkän levon - etenkin jos voimakestävyyttä uupuu, kuten mulla. Seisoskelin pitkän tovin bulgen päällä ihaillen Camarasan kanjonin upeita maisemia. Tästä alkaa negatiivinen hieno kahvaralli, seassa muuttamia poketteja ja hieman slouppaavampia otteita. Kruksisekvenssi on bulgen ylitys, kun takana on 2/3 reittiä. Slouppaavalta otteelta on pitkä veto underiin, toiselle kädelle jää sormipoketti tai sloupperi. Bulgen alta pitää löytää jalkkis, joka ainakin meikätason kiipijöille on avainasemassa. Tämän jälkeen reitti muuttuu släbimmäksi ja ankkurille voi nousta rauhallisesti hyvillä kahvoilla ja huolellisella jalkatyöllä.
Ennen liidin aloittamista tarkistin vielä kertaallleen yliksellä muuvit alkuun sekä kruksiin. Liidissä meikäläisen kruksisekvenssi ei ottanut tuulta alleen. Kaksi yrkkää meni molemmat siihen, että voimat eivät riittäneet. Kiipesin reitin kuitenkin ylös asti. Otin sitten pidemmän levon ja päätin kiivetä reitin vielä kolmannen kerran. Alku kulki hyvin, bulgen päällä otin todella pitkä levon. Kruksissa onnistuin vetäsemään vasurin underipokettiin ja oikean sormipokettiin. Sitten alkoi jalat tanssia polkkaa. Forkut oli liekeissä ja jalat tanssi lisää polkkaa. Luulin löytäneeni jalitsun bulgen alta, mut eihän se ollut siellä. Otin vähän pakkia, tarkistin jalat ja kädet: uudestaan ylöspäin. Nyt forkut huusi hoosiannaa ja meikäläinen kirosi jo ääneen. Se jalitsu ei vaan osunut, jokin vaan häiritsi keskittymistä - pelko onnistumisesta ja epäonnistumisesta, kova hapotus käsissä, mikä lie - en saanut muuvia kasaan. Huili köydessä ja repäisin itseni ankkurille. Harmistus oli infernaalinen, mut noin sata metriä reilua kutosen liidiä oli ainakin hyvää jumppaa.
Ai no miten Heikin liidit? Kun Heikistä on kyse, niin se meni, tietenkin. Ja poksautettiin illalla Olianassa euron cavapullo illallisen seuraksi!
 |
| Räkki valmiina liidiin. |
 |
| Meikä lämppää 6a:lla. |
 |
| Sektori la Fashion Camarasassa. |
 |
| Viagra 6b+ seuraa köyden linjaa. (jos onnistut löytämään kuvasta köyden...) |
 |
| Oli joskus puhetta niistä metsurinkourista... |
 |
| Viagra 6b+ close but no cigar. Infernaalinen ketutus. |
 |
| Tapastelua katalaanin kielellä. |
 |
| Hauskaa oli tilatessa, syödessäkin vielä, mut seuraava päivä ei ollutkaan niin hauska... |
 |
| Pysäytyskuvaa filkasta: Cubellsissa pörräili kolibreja. |
 |
| Heikki fotosi lisää kukkasia... |
Kommentit
Lähetä kommentti