To blog or not to blog
Olen monesti miettinyt miksi kirjoitan blogia, enkä ole oikein löytänyt siihen järjellistä syytä. Pieni varoitus: tämä on nyt vihdoin se blogiteksti, jossa pohditaan sitä että 'miksi bloggaan'.
Välillä ahdistaa ajatus siitä, että joku tunnistaa minut blogistani ja että lukijat saattavat muodostaa minusta jonkinlaisen mielikuvan kirjoitusteni perusteella. Tämä on tietysti ristiriitaista siksi, että olen vapaaehtoisesti valinnut kirjoittaa blogia, tehdä itsestäni joskus naurunalaisen tai jonkun mielestä hölmön ja ehkä joku tykkää ihan oikeasti lukeakin juttujani. Tietysti toivon, että olen voinut antaa itsestäni mahdollisimman oikean kuvan - yhtä aikaa ujo ja sosiaalinen, iloinen, tunteikas ja huumorintajuinen, äkkipikainen, totuuden etsijä, ajattelija, syvällinen, joskus jääräpäinen ja paljon muuta.
Ensimmäisistä blogiteksteistä taitaa olla jo reilu kaksi vuotta. Vuosien aikana olen monesti miettinyt motiivejani ja ajatellut, että olisi parasta vaan lopettaa bloggaaminen. Olen kuitenkin myös huomannut, että blogin kirjoittaminen vaatii hidasta ajattelua ja ajatuksien jäsentelyä. Olen myös miettinyt, että miksi en voisi blogin sijaista pitää vain päiväkirjaa. Päiväkirjalla ja blogilla on kuitenkin selkeä ero. Päiväkirja on yksityinen ja blogi julkinen ja juuri siksi asioita joutuu blogia kirjoittaessa miettimään ja hauduttelemaan pidempään. Se mikä ahdistaa (julkisuus) toisaalta kannustaa miettimään asioita syvemmin, jäsentelemään asioita, kuinka sanansa asettelee, mistä kirjoittaa, mitä sanoo ääneen.
Kuten varmasti monella muullakin bloggaajalla suurin osa aiheista, joita on haudutellut päässään ja jotka mielessään on jo puoliksi kirjoittanut, jää julkaisematta. Ja toisaalta, kun julkaisee jotain, se on tietyn ajatusprosessin loppuunviemistä, vaikkakin prosessi olisi hieman keskeneräistä. Siinä oppii sulkemaan kirjan, jättämään asian taakseen ja siirtymään uusiin asioihin.
Itselleni tärkeintä blogatessa on kuitenkin hitaan ajattelun taito ja luova työ. Se selkiyttää ajatuksia ja on omalla tavallaan vapauttavaa ja terapeuttista.
Välillä ahdistaa ajatus siitä, että joku tunnistaa minut blogistani ja että lukijat saattavat muodostaa minusta jonkinlaisen mielikuvan kirjoitusteni perusteella. Tämä on tietysti ristiriitaista siksi, että olen vapaaehtoisesti valinnut kirjoittaa blogia, tehdä itsestäni joskus naurunalaisen tai jonkun mielestä hölmön ja ehkä joku tykkää ihan oikeasti lukeakin juttujani. Tietysti toivon, että olen voinut antaa itsestäni mahdollisimman oikean kuvan - yhtä aikaa ujo ja sosiaalinen, iloinen, tunteikas ja huumorintajuinen, äkkipikainen, totuuden etsijä, ajattelija, syvällinen, joskus jääräpäinen ja paljon muuta.
Ensimmäisistä blogiteksteistä taitaa olla jo reilu kaksi vuotta. Vuosien aikana olen monesti miettinyt motiivejani ja ajatellut, että olisi parasta vaan lopettaa bloggaaminen. Olen kuitenkin myös huomannut, että blogin kirjoittaminen vaatii hidasta ajattelua ja ajatuksien jäsentelyä. Olen myös miettinyt, että miksi en voisi blogin sijaista pitää vain päiväkirjaa. Päiväkirjalla ja blogilla on kuitenkin selkeä ero. Päiväkirja on yksityinen ja blogi julkinen ja juuri siksi asioita joutuu blogia kirjoittaessa miettimään ja hauduttelemaan pidempään. Se mikä ahdistaa (julkisuus) toisaalta kannustaa miettimään asioita syvemmin, jäsentelemään asioita, kuinka sanansa asettelee, mistä kirjoittaa, mitä sanoo ääneen.
Kuten varmasti monella muullakin bloggaajalla suurin osa aiheista, joita on haudutellut päässään ja jotka mielessään on jo puoliksi kirjoittanut, jää julkaisematta. Ja toisaalta, kun julkaisee jotain, se on tietyn ajatusprosessin loppuunviemistä, vaikkakin prosessi olisi hieman keskeneräistä. Siinä oppii sulkemaan kirjan, jättämään asian taakseen ja siirtymään uusiin asioihin.
Itselleni tärkeintä blogatessa on kuitenkin hitaan ajattelun taito ja luova työ. Se selkiyttää ajatuksia ja on omalla tavallaan vapauttavaa ja terapeuttista.
Mä olen miettinyt samaa..ja taitanut tulla nyt siihen tulokseen, että lopetan bloggauksen vähäksi aikaa!!
VastaaPoistaNiin sanottu 'goodbye' bloggaus tulossa pian.