Pulteroijan painajainen: kun polvi sanoi POKS
No niin, kiipeilyvammahan siis kyseessä. Turhan hyvin tässä onkin jo mennyt. Viime kerta olikin harrastuksen alussa, jolloin supraspinatus (hartiassa) ärtyi ja tulehtui, vissiin aika yleinen vamma. Edellämainittu yleinen vammahan ei ole mikään oikea vamma, vaan johtuu ihan siitä, että jengi kränkkää hulluna ja unohtaa sen levon. Guilty as charged! Vinkkinä: vihlonta kyynärpäässä voi olla myös merkki supraspinatuksen ylirasituksesta.
Epikriisi: ulkoisen sivuligamentin venähdys
Eilen sisällä hänkillä heelhookkaan. Hänkillähän polvi siis sojottaa vähän taaksepäin. Pyöräytän painon päkiälle asti ja kuuluu mojova pamahdus. Siis sellainen, etten ole koskaan kuullut mistään ruumiinosasta sellaista pamahdusta. Polvea vähän jomottaa ja voimantuotto heikkenee. Ei kipua, ei turvotusta. Varmaan kaikki siis okei. Pulteroin vielä pari helppoa.
Aamulla polvi on jäykkä. Venähdys selkeesti. Kiertäessä aristaa vähän. Nou hätä. Pikkuhiljaa päivän aikana vahvistuu tunne, et polvea pitäis kai käydä näyttämässä. Soitto ensin terveysneuvontaan ja sitten terveyskeskukseen. Kumpikaan hoitaja ei osaa sanoa vammaan mitään, vaan suosittelevat lääkäriä. Tosin julkiselle lekurille pääsee vaan hoitajan kautta. Että tähän tarvittais vielä tuntien jonotus, että pääsee kolmannelle hoitajalle kuulemaan, että tarvitaan lääkäriä!
Onneksi mulla on SKIL:in vakuutus. On mulla sairaskuluvakuutuskin, mutta SKIL:in vakuutuksessa ei ole omavastuuta. Varasin vielä samalle päivälle ajan Mehiläiseen professori Ilkka Kivirannalle, kirurgian ja ortopedian erikoislääkärille. Oli kyllä niin pätevä tyyppi, että kaveri on kuin ferrari terveyskeskuksen fiatien rinnalla. Sori vaan kaikki arvauskeskuslääkärit.
Paukahdus on ilmeisesti tullut reisilihaksen kalvosta, mutta siihen ei onneksi syntynyt vammoja. ICD koodi S 83.4. Kyyseessä on ulkoisen sivuligamentin (LCL) venähdys / revähdys. Tyypillinen heelhookkausvamma. Juurikin se mitä epäilin, mutta halusin saada varmuuden siitä, ettei mitään muuta ole hajalla.
Kuntoutus
Viikko kevyttä liikuntaa ja ensi viikon loppupuolella saa jo kiivetä. Ja kyllä - kuntoutukseen sopii kiipeily! Heelhookkia ja backstepiä saa tehdä vasta kolmen viikon päästä. Mun juuri tuoreeltaan suunniteltuun kiipeilyohjelmaan oliskin kuulunut nyt kestävyyskausi, joka itseasiassa on oikein sopiva mun vamman kuntoutukseen. Kestävyyskausi aloitetaan nyt siis viikon päästä ja kolmen viikon päästä otan ekan perusvoimatreenin. Ulos pääsen kiipeämään joskus kolmen viikon päästä, ulkona kun liikevariaatiot on sen verran laajemmat, ettei se taida sopia yhteen vamman hoidon kanssa.
Kiipeilyvammoista
Sports Injury Clinic - LCL sprain
Dr Julian Saunders - Common Climbing Injuries
Epikriisi: ulkoisen sivuligamentin venähdys
Eilen sisällä hänkillä heelhookkaan. Hänkillähän polvi siis sojottaa vähän taaksepäin. Pyöräytän painon päkiälle asti ja kuuluu mojova pamahdus. Siis sellainen, etten ole koskaan kuullut mistään ruumiinosasta sellaista pamahdusta. Polvea vähän jomottaa ja voimantuotto heikkenee. Ei kipua, ei turvotusta. Varmaan kaikki siis okei. Pulteroin vielä pari helppoa.
Aamulla polvi on jäykkä. Venähdys selkeesti. Kiertäessä aristaa vähän. Nou hätä. Pikkuhiljaa päivän aikana vahvistuu tunne, et polvea pitäis kai käydä näyttämässä. Soitto ensin terveysneuvontaan ja sitten terveyskeskukseen. Kumpikaan hoitaja ei osaa sanoa vammaan mitään, vaan suosittelevat lääkäriä. Tosin julkiselle lekurille pääsee vaan hoitajan kautta. Että tähän tarvittais vielä tuntien jonotus, että pääsee kolmannelle hoitajalle kuulemaan, että tarvitaan lääkäriä!
Onneksi mulla on SKIL:in vakuutus. On mulla sairaskuluvakuutuskin, mutta SKIL:in vakuutuksessa ei ole omavastuuta. Varasin vielä samalle päivälle ajan Mehiläiseen professori Ilkka Kivirannalle, kirurgian ja ortopedian erikoislääkärille. Oli kyllä niin pätevä tyyppi, että kaveri on kuin ferrari terveyskeskuksen fiatien rinnalla. Sori vaan kaikki arvauskeskuslääkärit.
Paukahdus on ilmeisesti tullut reisilihaksen kalvosta, mutta siihen ei onneksi syntynyt vammoja. ICD koodi S 83.4. Kyyseessä on ulkoisen sivuligamentin (LCL) venähdys / revähdys. Tyypillinen heelhookkausvamma. Juurikin se mitä epäilin, mutta halusin saada varmuuden siitä, ettei mitään muuta ole hajalla.
Kuntoutus
Viikko kevyttä liikuntaa ja ensi viikon loppupuolella saa jo kiivetä. Ja kyllä - kuntoutukseen sopii kiipeily! Heelhookkia ja backstepiä saa tehdä vasta kolmen viikon päästä. Mun juuri tuoreeltaan suunniteltuun kiipeilyohjelmaan oliskin kuulunut nyt kestävyyskausi, joka itseasiassa on oikein sopiva mun vamman kuntoutukseen. Kestävyyskausi aloitetaan nyt siis viikon päästä ja kolmen viikon päästä otan ekan perusvoimatreenin. Ulos pääsen kiipeämään joskus kolmen viikon päästä, ulkona kun liikevariaatiot on sen verran laajemmat, ettei se taida sopia yhteen vamman hoidon kanssa.
Kiipeilyvammoista
Sports Injury Clinic - LCL sprain
Dr Julian Saunders - Common Climbing Injuries
Mä pamahdin kans alkukeväästä, iso PAM ja boulderoidessa tipuin sit seinältä.
VastaaPoistaHyvä, ettei pahempaa käynyt ja ihan huippua, että kuntoutuksena sopii kiipeily :D Kiipeilyliito vakuutus on ollut erinomainen investointi, maksanut itsensä jo monta kertaa takaisin :)
En ole ikinä kärsinyt polvivammoista ja nyt voin suurin piirtein kuvitella kuinka kurjia kunnon polvivammat ovat :/ Vakuutus on kyllä ihan ehdoton!
VastaaPoistaOnneksi kävi hyvin, sillä ison vamman ainekset oli kasassa. Hookatessa hänkillä tulee varussuuntaista vääntöä ja taisin tehdän hookin liian "tiukkaan", eli kierähdin niin, että peppu oli kantapään päällä (siis suurinpiirtein se maksimi 140-150 asteen koukku polvessa - auts).
Mut nyt on hyvä keskittyy kehonhuoltoon, kerätä voimia ja intoa :D