Joogaa & kiipeilyä

Meikäläisen meriiteillä ei hehkuteta sitä kuinka jooga tukee kiipeilyä. Mun greidit kun parhaimmillaan on viikonloppukiipeilijällekin keskinkertaista tasoa. Mä en ole (vielä) se, joka kyykyttää jengiä lenkkarit jalassa. Tästä huolimatta joogassa on elementtejä, jotka tukevat kiipeilyä ja ihan yleisellä tasolla hyvinvointia. Pitihän se kokeilla, kun tätä on niin hehkutettu ja huomasin hyvin nopeasti monia positiivisia asioita kropassani aina ryhdin paranemisesta parempaan ulottuvuuteen. Joogasta tuli syksyllä pysyvä osa arkea.

Jooga - keho & mieli
Joogan avulla kroppaan saa liikkuvuutta, voimaa coreen, se vahvistaa kiipeilyn antagonistilihaksia ja venyttää agonisteja, parantaa kehonhallintaa ja tasapainoa. Jooga vaatii keskittymistä, hetkessä olemista ja hengitystekniikkaa. Halutessaan voi valita ne liikkeet ja liikesarjat, jotka sopivat omiin tarpeisiin parhaiten kulloinkin, niin fyysisesti kuin henkisesti. Aloitan lähes joka aamun vajaa puolen tunnin joogalla, vaikka se tarkoittaakin, että herätyskellon pirahdus raastavasti tunkee pahimmillaan viiskolkyt kesken makeimpien unien. Nukkumaan voi mennä sitten puoli tuntia aikaisemmin.

Kiipeämään oppii tietenkin kiipeämällä. Kiipeämään oppimisella en tarkoita greidin nostamista, vaan sitä oppimisen iloa ja mahtavaa fiilistä, kun uusi tiukka muuvi / reitti menee. Greidillä ei oikeastaan ole mitään muuta merkitystä, kun että osaa löytää itselleen sopivan helpot tai haastavat reitit, vaikka mukavahan se on, että greidin kasvaessa reittivalikoimakin laajenee.

Vasisthasana eli sivulankku voimistaa tehokkaasti corea.

Itselleni jooga toimii hyvänä kropan & mielen huollon välineenä. Joogata voi pelkästään sen fyysisen puolen vuoksi, mutta joogasta saa halutessaan myös niin sanotusti hengenravintoa. Hengitykseen keskittyminen saa ihmisen keskittymään nykyhetkeen. Fyysisen tasapainon lisäksi voi löytää henkistä tasapainoa. Jooga sanana juontaa sanskritin sanasta yug, joka tarkoittaa "to join together". Jooga on kehon ja mielen liitto. Kun hoitaa mieltään, hoitaa kehoaan ja toisinpäin. Tykkään tehdä vahvistavia haasteellisempia asanoita, mutta omalle keholleni ja mielelleni parhaita tasapainottavia liikkeitä ovat rauhoittavat eteentaivutukset, "pää polviin" liikkeet ja puhdistavat kierrot.

Okei, kroppaa voi hoitaa myös venyttelyllä ja erilaisilla liikkuvuusharjoitteilla. Ne ovat ehdottomasti hyödyksi ja voi niitä tehdä joogankin ohessa, jos vaan aikaa ja mielenkiintoa riittää. Itse olen vain saanut huomattavasti paremmin liikkuvuutta kroppaan joogaamalla, kuin "perinteisesti" venyttelemällä. Kyse voi olla myös siitä, että joogatessa pystyn paremmin keskittymään siihen mitä teen ja kuulostelemaan kehoani. Tällaselle hukkapätkälle se liikkuvuuden tuoma pari ekstrasenttiä ulottuvuudessa on aika tärkeitä.

Joogaa lämppänä?
Erilaiset joogaliikkeet dynaamisina ja hengityssuhteella 1:1 toimivat hyvin myös nostaen kehon lämpötilaa, lisäten liikkuvuutta ja parantaen keskittymistä ennen kiipeilyä. Liikkeiden dynaamisuus on kuitenkin tärkeää kiipeilyvammojen ehkäisyn kannalta. Monesti sekoitan alkulämppään joogaa ja muita liikkeitä. Huolellinen lämppä ei vain ehkäise vammoja, vaan valmistaa kropan koviin suorituksiin. Parhaat suoritukset tekee aina silloin, kun alla on hyvä lämppä.

Aina ei mene ihan putkeen...