Kiipeilyn eetos ja houkutus

Kiipeilyn etiikka nousee silloin tällöin, aika ajoin ja säännöllisesti, keskusteluihin. Usein moraalista keskustelua käydään vasta, kun kiipeilyn eettinen koodisto kyseenalaistetaan tai sitä rikotaan - etiikka tulee näkyväksi vasta toiminnassa ja keskuteluissa. Tietyt asiat on moraalisen debatin kautta tulleet lopulta tuomittaviksi, kuten chippaaminen, ja toisaalta toiset asiat hyväksyttäviksi, kuten luonnollisilla varmistamattomien linjojen pulttaus tai kiipeilykengät kitkapohjineen. Moraaliset kiistat kiipeilyn etiikasta ovat määritelleet ja tulevat määrittelemään kiipeilyn kehityssuuntia - tai oikeammin moraaliset kiistat tuovat näkyväksi eetoksessa tapahtuvat muutokset, joihin keskusteluissa ja kiistoissa pyritään vaikuttamaan.

Moraalisten kiistojen ja valintojen taustalla on etiikka. Kiipeily on nähty aikoinaan vaihtoehtona, jonka kautta paetaan yhteiskunnan kuristavia sääntöjä, normeja, lakeja, hierarkiaa ja vallankäyttöä. Kiipeilyn vapaus on ollut ja on edelleen, ehkei samoissa määrin kuin lajin ollessa vielä marginaalissa, osa kiipeilyn eetosta. Vaikka kiipeilyn erilaisia eetoksia edustaa erilaiset suuntaukset teknoamisesta vapaakiipeilyyn, on kyse kuitenkin yhtä kaikki edelleen kiipeilystä. Ja juuri tuohon vapauteen nojautuen monet pitävät kiipeilyn kentällä käytäviä moraalikeskusteluja yrityksenä rajoittaa vapautta.

Kiipeily on kiipeilijälle elämäntyyli, elämysten, kokemusten, itsetuntemuksen ja sosiaalisen toiminnan tai eristäytymisen tyyssija. Kiipeily on juuri sitä mitä kiipeilijä itse kiipeilyltään haluaa, vaatii ja tarvitsee. Iso osa kiipeilyn houkutusta on monille kiipeilyn henki ja eetos. Mikäli näin ei olisi, ei talven tullen siirtyminen muoville olisi kovin vaikeaa: ihan samoja jumppaliikkeitä sielläkin voi harrastaa.

Miten tämä kaikki sitten lyödään yhteen läjään? Vapaus, eetos, etiikka, moraalinen keskustelu ja toiminta. Niin, osaisiko joku vastata tähän tyhjentävästi?

Omalta osaltani kiipeilyssä on niin moninaisia aspekteja, että on vaikea lähteä purkamaan sitä maailmaa, ainakaan kovin vähäsanaisesti. Vaikeinta sitä on selittää ihmiselle, joka ei ole kiipeilijä. Ehkä se on turhaakin. Itselleni kuitenkin vapaakiipeilyn eetos, oli se sitten sporttia tai trädiä, joista molemmista edellisistä on aikoinaan kiistelty mittavastikin, on erittäin tärkeä aspekti kiipeilyssä. Vapaakiipeily, siis kiipeilyä ilman, että varusteita käytetään ylöspäin kiipeämiseen, mutta niitä käytetään kyllä putoamisen varmistamiseen. Se koko tunneskaala aina maasta ankkurille, kun pystyt kiipeämään reitin puhtaasti, vapaasti ja heläytät ankkuria ylhäällä tai toppaat kallion päälle. Se on se kiipeilyn suola.

On kuulunut paljon juttua etiikan löystymisestä. Onsaitteja ehkä otetaan vähän höllemmin mitä ennen. Jotkut antavat däpejäkin itselleen anteeksi. Olen todistanut jopa tapauksen, että tikki on otettu ja greidinnostoa juhlittu mittavasti reitistä, joka on kiivetty kahdessa osassa - "sehän oli käytännössä kiivetty" ja tieto siitä, että olisi pystynyt reitin kiipeämään puhtaasti, oli hänen mielestään riittävää.

Mun mielestä kiipeilyn ydin on siinä, että siitä nauttii ja että se on hauskaa. Ei tarvitse välittää ensinousijoista tai mistään tyyleistä, jos niin ei halua. Mäkin kiipeän paljon varsinkin bouderissa ihan mitä sattuu. Mutta tässä on se pieni ero. Niistä ei oteta tikkiä. En keuli, että olen kiivennyt jotain mitä en ole oikeasti kiivennyt. Käytännössä kiivetty ei ole sama asia kuin kiivetty. Mulle tuo tilanne reitin tikkauksesta kolahti lujaa, kun tajusin, etteivät kaikki jaa vapaakiipeilyn upeaa eetosta, sitä suolaa. Se pisti miettimään, että mihin tää kiipeilyskene on menossa? Onko tämä yleistäkin? Ollaanko me jonkun murroksen äärellä? Vai heijastaako tapaus yksittäisiä moraalisia valintoja? Itse toivon, että kyse on jälkimmäisestä ja toivon, ettei se ole yleistymässä kiipeilykulttuurissamme tai heijastuma vapaakiipeilyn eetoksen murtumisesta.

Lopulta kuitenkin kiipeily on edelleen sitä mitä siitä itsellemme teemme. Mikä on se suola? Miksi teen tätä? Nauttikaa kiipeilystä juuri sellaisten asioiden äärellä, jotka on teille tärkeitä. Ja nauttikaa nyt, kun kelejä kerrankin piisaa!

Kommentit

Suositut tekstit