Kuinka kiipeily vieroitti minut treenaamisesta

Aika moni meistä varmaan muistaa ne lapsuuden kesät, miksei talvetkin, kun kirmattiin pihalla, temppuiltiin, pelattiin, leikittiin, liikuttiin liikkumisen ilosta. Jossain vaiheessa meidät temmattiin lapsuuden onnellisesta vapaudesta koulun penkille istumaan tuntikausiksi päivittäin. Välitunneilla vielä leikittiin, liikuttiin ja kiipeiltiin, mutta pikkuhiljaa liikunnasta tuli yhä ohjeistetumpaa ja rajoittuneempaa - tuli liikuntatunnit ja harrastukset. Myöhemmin välituntien leikit jäivät, sillä liikunta kulminoitui yleensä leikkeihin ja murrosiän taitteessa leikkimisestä tuli sosiaalisten paineiden kautta noloa puuhaa, vaikka kotona saatettiinkin vielä leikkiä. Liikuntatunnit jäivät kaikille, toisille myös harrastukset. Liikkumisesta tuli ajastettua, mitattavaa ja ohjattua toimintaa luovuuden ja luonnollisuuden sijasta.

Jotkut meistä olivat onnekkaita ja ovat säilyttäneet liikunnallisen elämäntavan. Kaikkein onnekkaimpia ovat ne, jotka ovat voineet nauttia liikkeestä liikkeen itsensä vuoksi. Yksille liikkumisesta tuli harjoittelua, treenaamista ja suorittamista. Toisille liikunnasta tuli pakkopullaa, jota tehdään suositusten mukainen määrä, ja toiset eivät juurikaan liiku.

Luin jonkun joskus sanoneen tai kirjoittaneen, että kiipeily on meditaatiota liikkeessä. Itse asiassa mielestäni tätä voi hyvin soveltaa laajemmaltikin. Kaikki liikunta ja liikkuminen voi olla, ja parhaimmillaan on, meditaatiota liikkeessä. Mieli, sielu ja keho elävät voimakkaasti samassa hetkessä. Mitä enemmän liikkumiseen ottaa mukaan mielen, sitä enemmän liikuminen antaa sekä fyysisesti että henkisesti.

Kiipeilyn aloitettuani olen vuosi vuoden jälkeen etääntynyt yhä enemmän treenaamisesta käsitteenä, kuntosalikulttuurista ja terveysliikuntasuosituksista. Olen myös mielenkiinnolla seurannut Ido Portalia, joka on mukavasti tuulettanut monien ihmisten käsityksiä liikkumisesta. Voisihan joku sanoa, että mä treenaan kiipeilyä - tavallaan totta, mutta minulle tärkeintä on edelleen liikkeestä nauttiminen. Toki kiipeilyn psyykkinen puoli, vahva hetkessä eläminen, on jotain mitä on vaikea saavuttaa muilla tavoin. Tämän vuoksi kiipeily on se tapa, jolla mieluiten toteutan haluani liikkua.

Kiipeilen koska se tuntuu tältä.

Luonnollinen liikkuminen on saanut minut katsomaan liikuntatottumuksia uudessa valossa. Tämän hetkisen fitnessbuumin myötä monet istuvat tai makaavat kuntosaleilla tunteja viikoittain. Kyllä, istuvat ja makaavat. Onko se liikkumista? Kyllä penkkipunnerruksella voi kasvattaa tietynlaista voimaa, mutta jos ajatellaan ihmistä ympäristössään, mihin tarvitsemme työntövoimaa maatessamme selällämme? Onko se siis oikeasti voimaa? Onko se liikkumista? Entä soutuliike istuen? Entä jos ei ole soutaja, niin kannattaako salilla istua ja soutaa? Vai voisiko olla ihan jotain muuta, jotain, mikä sytyttää enemmän? Toki salillakin voi nauttia liikkeestä, mutta on hyvä haastaa ajatuksiaan siitä, kuinka ja miksi teemme asioita. Kuntosali on toki ihan hyvä harrastus jonkinlaisen perusvoimapohjan rakentamiseen ja kehonhuoltoon, miksipä ei, itsekin harjoittelen kerran viikossa kuntosalilla. Ja sekin on yleensä kivaa puuhaa.

Mielestäni liikkuminen ja liike kuuluvat kaikille. On tavallaan hassua, kuinka nykyihmiselle pitää luoda mahdollisuuksia liikkumiseen, kun liikkuminen on ihmiselle kuitenkin luontaista. Toki emme enää metsästä ruokaamme saati elä agraariyhteiskunnassa. Olen myös huomannut vieroittuneeni ajatuksesta, että liikkumisesta pitäisi maksaa. Miksi jostain niin luontaisesta asiasta pitäisi maksaa? Toki itsekin maksan pääasiassa talvikausina sisäänpääsymaksuja kiipeilyhalleihin ja kiipeilytarvikkeisiinkin menee rahaa, ainakin harrastuksen alkutaipaleella. Kallioille tulee kuljettua paljon autolla ja rahaa menee, kun kallioiden perään tulee lähdettyä maailman ääriin. (Ei kovin ekologista ei.) On kuitenkin paljon mahdollisuuksia liikkua myös vähemmällä rahalla, boulderointi luonnossa on helppoa ja edullista, puihin kiipeilevä saattaisi tosin saada vähän kummeksuvia katseita. Voimme kävellä, juosta, kiipeillä ja "kiipeillä" luonnossa, ryömiä luolissa tai ilman luolia.

Jos luonnollinen liikkuminen kiinnostaa, kannattaa tutustua paremmin vaikka Ido Portalin ajatuksiin. Tai mikä vielä parempi - nouse ylös ja liiku!