Forkut kuntoon!

Törmäsin joskus vuoden alkupuolella Isatiksessa kaveriin, joka kertoi lukeneensa blogiani. Ilmeisesti joku siis oikeasti on tänne eksynytkin. (Toivottavasti kiikut ovat sujuneet ja syksy ollut lähetyksentäyteistä!) Hetken turinointien jälkeen hän kysyi, että voisinko kirjoittaa jotain forkkujen huollosta. Lupasin harkitsevani asiaa, mutta eihän mulla oikeasti ole mitään käsitystä forkkujen huollosta. Aihe on kuitenkin jäänyt muhimaan jonnekin syviin sopukoihin ja päätinkin nyt kertoa, kuinka itse hoidan forkkujani. Se ei tietenkään ole sama asia kuin miten niitä hoidetaan oikein, mutta nuo edempänä esittelemäni niksit toimivat itselläni hyvin.

Forkkujenkin hoidossa putkirulla on muuten todellinen täsmäase. Panostin sellaiseen vihdoin männäkeväällä. Täytyy sanoa, että vaikka nuo rullat on materiaaliin ja muotoiluun suhteutettuna rikollisen kalliita, on rulla osoittautunut yhdeksi parhaista sijoituksista mitä olen tehnyt. Pelkkä putkirullan omistaminen ei tosin autuaaksi tee, vaan sitä pitää käyttääkin. Hierojan pöydällä on toki kaksin verroin mukavampi maata, mutta ennen pitkää hierojalla ravaaminen verottaa roimasti kiipeilijän kukkaroa, jossa reissujen jälkeen saattaa muutenkin asustaa matti. Kaikki liikenevä raha menisi mieluusti itse kiipeilyyn tai reissukassaan. Käyn siis edelleen hierojalla, mutta olen nyt voinut pidentää välejä ja hierojanikin on huomannut, että kroppani on nykyään vetreämpi. Siis se on edelleen kireä, mutta ei enää niin kireä. Jos et siis ole vielä hankkinut putkirullaa, niin tee se nyt.

Näillä nikseillä pidän forkkuni auki:

Aloitetaan perusvenyttelyistä. Päivittäin ja pitkin päivää teen lyhyitä pumppaavia settejä kyynärvarren ojentajille.

Sekä kyynärvarsien koukistajalihaksille.

Putkirullalla rullaan koukistajat, teen yleensä 8-12 edestakaista rullausta per käsi. Kipeimmissä kohdissa painetta voi pitää pidemmänkin aikaa kunnes lihas tuntuu rentoutuvan. Samanaikaisesti toisella kädellä voi lisäksi koukistaa ja ojentaa hoidettavan käden rannetta.

Sama juttu ojentajille. Toista kättä voi pitää rullattavan käden päällä, jos haluaa lisätä painetta. Rullailua teen tarpeen mukaan päivittäin tai hieman harvemmin.

Teen saman vielä kahdella yhteenteipatulla tennispallolla. Paine kohdistuu näin enemmän molemmille sivuille.

Ja palloa myös ojentajille. Ensimmäisiä kertoja rullaillessani mietin kuka masokisti tällaisenkin kidutuskeinon on keksinyt. Onneksi kroppa tottuu rullailuun ja arkuus helpottaa noin viikossa.

Tuote-esittelijän ammatti ei taida olla se mun juttu. Itseasiassa valtio (työkkärin nettisivujen ammatinvalintaohjelma) ehdotti minulle aikoinaan seuraavia ammatteja: 1. kukkakauppias, 2. upseeri. Miten nuo ammatit voivat edes olla peräjälkeen? No asiaan: kuvassa siis parhaat aseet jumeja vastaan: putkirulla ja yhteenteipatut tennispallot. Tähän loppuun pitäis kai heittää vielä jotain rullaavaa läppää!